Vuoden pimeimpänä aikana, joulun jo koputtaessa ovelle, vietetään valoa, lämpöä ja iloa tuovaa juhlaa, joka tunnetaan lähinnä Skandinaviassa ja suomenruotsalaisten keskuudessa. Perinteistä ja arvokasta Lucian päivää juhlitaan 13. joulukuuta. Continue reading Lucia tuo valoa ja lämpöä vuoden pimeimpään aikaan
Marraskuun pimeyden keskellä valoa tuovat joulunodotus ja etenkin pikkujoulut, joita viettämällä kevennetään loppuvuoden työkiireitä ja vietetään aikaa yhdessä. Suomalainen pikkujouluperinne eroaa kuitenkin paljon muista jouluperinteistä.
Continue reading Pikkujoulut – suomalaisten hieman toisenlainen jouluperinne
Puhut todella hyvää ruotsia! Ovatko vanhempasi ruotsalaisia? Kannatatko Suomea vai Ruotsia jääkiekossa?
6. marraskuuta vietetään Suomessa ruotsalaisuuden päivää, jolloin kaksikielisen Suomen ruotsinkielinen vähemmistö kokoontuu yhteen juhlistamaan omaa ruotsinkielistä kulttuuriperintöään. Ruotsalaisuuden päivä on myös liputuspäivä. Monelle tämä kuuden prosentin kokoinen osa Suomea on varsin tuntematon. Siksi nämä yllä olevat kysymykset ja toteamukset eivät ole meille suomenruotsalaisille mitenkään harvinaisia, mutta niihin vastaaminen on vähintäänkin turhauttavaa. Continue reading Ruotsalaisuuden päivä – suomenruotsalaisten kansallispäivä
Suomalaisen vapun virolainen serkku volbripäev eli valpurinpäivä lähenee jälleen. Molemmat päivät juhlistavat alkanutta kevättä. Päivissä on jotain erittäin samaa ja jotain hieman erilaista – aivan kuten ylipäätään Suomen ja Viron kulttuureissa. Erojen yhtenä selittäjänä ovat jälleen maiden erilaiset historiat.
Pyhä Valburg
Suomesta tuli itsenäinen valtio kun Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta vuonna 1917.
Kun lokakuinen kylmyys saapuu Pohjolaan, on 
aika nostaa lippu salkoon ja juhlia Aleksis Kiveä ja suomalaista kirjallisuutta. Continue reading Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
Näin syksyn aluksi on mukava muistella hieman mennyttä kesää. Muistan hyvin omilta peruskouluajoiltani, kuinka ensimmäisinä koulupäivinä keskustelimme yhdessä menneen kesän tapahtumista. Äidinkielen tunnilla saimme tehtäväksi kirjoittaa aineen siitä, mitä olimme kesän aikana tehneet. Kuvaamataidon tunnilla muistelimme kesää piirtäen ja maalaten. Paperille tallentui erilaisia tapahtumia, juhlia ja matkoja. Varmasti oli kuvia myös jäätelöistä, mansikoista, auringosta ja uimisesta. Monet kertoivat olleensa kesämökillä.
”— koko elämä on koulu, jossa yksilöstä muovataan ihminen, ja juuri tämä sivistysprosessi itse muodostaa ihmisessä olevan inhimillisen.” (Snellman 1837)*
Kuva: Wikipedia. Continue reading J.V. Snellmanin eli suomalaisuuden päivä
Vappu eli suomalaisen työn päivä on Suomessa virallinen liputuspäivä. Sitä juhlitaan sekä vapunaattona 30. huhtikuuta että vappupäivänä 1. toukokuuta. Vappupäivä on ollut Suomessa lakisääteinen vapaapäivä jo vuodesta 1944 lähtien.
Mikael Agricolan eli suomen kielen päivää vietetään Suomessa Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta, sillä hänen tarkka synnyinvuotensa ei ole tiedossa. Päivä on nykyään myös liputuspäivä.
Agricolan ulkonäöstä ei ole tarkkaa tietoa, sillä hänestä ei ole säilynyt yhtään aikalaispiirrosta. Kuva: Wikipedia. Continue reading Mikael Agricolan päivä
