Suomesta tuli itsenäinen valtio kun Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta vuonna 1917.

Ennen itsenäistymistä Suomi oli yli sata vuotta Venäjän tsaarivaltion autonominen suuriruhtinaskunta. Sitä ennen Suomi oli kuulunut Ruotsin valtakuntaan. Itsenäistymistä seurasi Suomen sisällissota vuonna 1918. Seuraavan kerran Suomen itsenäisyyttä koeteltiin II maailmansodassa, eli legendaariseksi nousseessa talvisodassa vuosina 1939-40 ja jatkosodassa vuosina 1941-1944. Suomi hävisi sodan ja joutui luovuttamaan suuria maa-alueita Neuvostoliitolle, mutta onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä. Tämän vuoksi Suomen itsenäisyyspäivän juhlissa muistellaan edelleen sotaa, sodassa kaatuneita isänmaan puolustajia, sekä kunnioitetaan sodan veteraaneja.

Suomen itsenäisyyden puolesta jatkosodassa taisteli myös yli 3000 virolaista sotilasta, eli niin kutsutut “Suomen-pojat”, joita sodassa kaatui noin 200. Vuosittaisen Suomen itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä Tartossa pidetään erillinen juhlatilaisuus Tarton alueen Suomen-pojille.

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomessa virallinen liputuspäivä. Suomen kansallislipussa on sininen risti valkoisella pohjalla. Valtiolipussa on ristin keskellä Suomen vaakuna. Vaakunassa on punaisella pohjalla keltainen leijona ja valkeita ruusuja. Leijona symboloi voimaa ja rohkeutta.

Itsenäisyyspäivän perinteitä

Itsenäisyyttä juhlitaan itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla ympäri Suomen esimerkiksi koulujen ja oppilaitoksien omissa itsenäisyyspäiväjuhlissa.

Itsenäisyyspäivänä järjestetään Tähtitorninmäellä Helsingissä juhlallinen lipunnosto, jossa ohjelmaan kuuluu puheita ja kuorolaulua. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkossa osallistuvat Suomen presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet. Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä. Puolustusvoimat järjestää valtakunnallisen sotilasparaatin, joka pidetään joka vuosi eri kaupungissa. Sankarihaudoille eli sodassa kaatuneiden haudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä. Yliopistokaupungeissa itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.
Illalla on perinteinen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat Presidentinlinnassa Helsingissä, johon on kutsuttu noin 1800 juhlavierasta. Juhlavastaanottoa seuraa television kautta lähes koko Suomen kansa.

Monien suomalaisten itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu katsoa Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin pohjalta tehty Edvin Laineen ohjaama samanniminen elokuva. Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunan eteen kaksi sinivalkoista kynttilää.

Maamme-laulu ja Finlandia

Suomen kansallislaulun “Maamme” sanat on kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg ja laulun sanat on suomentanut Julius Krohn ja Paavo Cajander. Lauluun kuuluu yksitoista säkeistöä, joista yleensä lauletaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, sekä yksi säkeistö ruotsiksi. Sävel on Fredrik Paciuksen, ja se on sama kuin Viron kansallislaulussa. Kuuntele laulua näiden linkkien kautta: https://www.youtube.com/watch?v=RKRvD5i44Ko, https://www.youtube.com/watch?v=x31ZWU0-DV0

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!

Sun kukoistukses’ kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel’ lempemme saa nousemaan
sun toivos’, riemus’ loistossaan,
ja kerran, laulus’ synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.

Myös suomalaisten rakastama Jean Sibeliuksen Finlandia on yksi itsenäisen Suomen symboleista. Yhtä teoksen osaa, Finlandia-hymniä on jopa ehdotettu Suomen kansallislauluksi. Kuuntele koko teos tästä: https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c Hymnin sanat on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Kuuntele hymni tästä: https://www.youtube.com/watch?v=bfx4J6aL3dE

Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,
kuin itse taivahan kansi sois’.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs’ koittaa, oi synnyinmaa.

Oi, nouse, Suomi, nosta korkealle,
pääs’ seppelöimä suurten muistojen.
Oi, nouse, Suomi, näytit maailmalle,
sa että karkoitit orjuuden,
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus’ alkanut, synnyinmaa.

Lähteet:
http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/itsenaisyyspaiva-612
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi
http://www.juhlapyhät.fi/itsenaisyyspaiva
http://www.peda.net/veraja/hartola/aineenopetus/musiikki/ulkoa