Põgenikud, varjupaigataotlejad, siirdlased, migrandid, sisserändajad, muulased, võõramaalased – hirmuäratavad sõnad. Terminid, mille sisust on raske aru saada. Tõsiseid nägusid, mureliku häälega rääkimist, tõrjuvaid žeste. Võõraste keelte, kultuuride ja kommete kontrollimatu vool Eurooppasse. Sõja jalust põgenevad massid on tekitanud rändeliikumise, milleks eurooplased ei osanud valmistuda.

Aga kui hirmuäratavad sõnad asendada lihtsamalt arusaadavate sõnadega? Mehed, naised, lapsed, tütred, pojad, abikaasad, naabrid, kolleegid, insenerid, meditsiiniõed, õpetajad – inimesed. Kodumaalt põgenema sunnitud indiviidid. Kodanikud, kelle kodumaa on hävitatud ja rahvuskaaslased laiali aetud. Pered, kes on kaotanud vägivalla tõttu oma lähedased.

Õuduspiltide ja hirmude teine külg on võimalused. Sisseränne loob mitmekultuurilisust ja mitmekultuurilisus loob võimalusi. Mitmekultuurilisus ei tähenda vaid erinevatest kultuuridest tulevaid inimesi. See tähendab inimeste hulka, milles ühinevad erinevad inimlikud jooned: etnilisus, usund, keel, rahvus, kombed ja traditsioonid. Erinevad inimesed mõtlevad igaüks erinevalt ning see annab võimaluse tegutseda uuel kombel.

Külastasime erinevaid Eesti põhikoole kevadel 2015. Vestlesime soome keelt õppivate õpilastega mitmekultuurilisusest. Mõtlesime koos mida mõistetakse mitmekuultuurilisuse all ja kuidas on seda näha inimeste igapäevases elus. Avastasime, et mitmekultuurilisus on olnud pikka aega argine osa meie elust – juba tükk aega enne nüüdset varjupaigataotlejate voolu Euroopasse! Samal ajal, kui me elame mitmekultuurisuse keskel, oleme me ka ise osa mitmekultuurilisusest. Igaüks meist on teistest erinev ja see rikastab meie kogukonda tervikuna.

Otsustasime, et ei lase rasketel terminitel ja filosoofilistel mõtisklustel meid väsitada. Lähenesime teemale kõigile arusaadava keele – muusika – abil. Korraldasime mitmekultuurilise muusika hindamise, mille reeglid olid lihtsad. Kuula lugu, hääleta ja põhjenda oma arvamust. Laule kuulati interneti kaudu, hääletamine viidi läbi värviliste märkmepaberitega ja lugusid hindasid nii rühmad kui ka iga kuulaja eraldi.

Õpilased osutusid väga andekateks kohtunikeks. Lisaks aktiivsele osalemisele ja sorava soome keelega antud põhjendustele üllatasid meid ka hääletustulemused, mis erinesid rühmiti väga palju. Ilmnes, et artisti etniline taust, keel või välimus ei mõjutanud lõpptulemust. Kõige tähtsam oli kuultuuripiirie ületav keel – muusika. Õpilaste eelarvamusteta suhtumisest tasuks ka meie täiskasvanutel eeskuju võtta.

Laulude hindamine internetis (soome keeles):

https://prezi.com/hltckyogoycl/monikulttuurisuus-suomessa/

Tekst: Annukka Saarenmaa

Saksa ja eesti keele õpetaja, tõlkimise lektor

õpetajapraktikant Helsingi Ülikoolis kevadel 2015

Pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, maahanmuuttajat, muukalaiset – pelkoa herättäviä sanoja. Termejä, joiden sisältöä on hankala ymmärtää. Vakavia ilmeitä, huolestuneita äänenpainoja, torjuvia eleitä. Vieraiden kielten, kulttuurien ja tapojen hallitsematon virta Eurooppaan. Sodan jaloista pakenevat massat ovat aiheuttaneet vaellusliikkeen, johon eurooppalaiset eivät osanneet varautua.

Entä jos pelkoa herättävät sanat korvattaisiin helpommin ymmärrettävillä? Miehet, naiset, lapset, tyttäret, pojat, vaimot, naapurit, kollegat, insinöörit, sairaanhoitajat, opettajat – ihmiset. Kotimaastaan pakon edessä paenneet henkilöt. Kansalaiset, joiden kansa on hajotettu. Perheet, jotka ovat menettäneet omiaan väkivallalle.

Uhkakuvien ja pelkojen kääntöpuoli on mahdollisuus. Maahanmuutto luo monikulttuurisuutta ja monikulttuurisuus luo mahdollisuuksia. Monikulttuurisuus ei tarkoita pelkästään eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Se tarkoittaa ihmisjoukkoa, jossa yhdistyvät erilaiset inhimilliset piirteet: etnisyys, uskonto, kieli, kansalaisuus, tavat ja perinteet. Erilaiset ihmiset ajattelevat eri tavalla ja se avaa mahdollisuuden uudenlaiseen tapaan toimia.

Kiersimme keväällä 2015 virolaisissa peruskouluissa keskustelemassa suomea opiskelevien oppilaiden kanssa monikulttuurisuudesta. Mietimme yhdessä mitä monikulttuurisuuteen kuuluu ja miten se ilmenee ihmisten arjessa. Havaitsimme, että monikulttuurisuus on pitkään ollut arkinen osa elämäämme – jo paljon ennen nykyistä turvapaikanhakijoiden tulvaa Eurooppaan! Samalla, kun elämme monikulttuurisuuden keskellä, olemme itse osa monikulttuurisuutta. Jokainen meistä on erilainen ja se rikastaa meitä kokonaisuutena.

Päätimme, etteivät vaikeat termit ja filosofiset pohdinnat uuvuta meitä. Lähestyimme aihetta kaikille ymmärrettävällä kielellä: musiikilla. Järjestimme monikulttuurisen levyraadin, jonka säännöt olivat yksinkertaiset. Kuuntele kappale, äänestä ja perustele mielipiteesi. Kappaleet kuunneltiin verkossa, äänestys suoritettiin värillisillä tarralapuilla ja perustelut kuultiin sekä ryhmissä että yksittäin.

Oppilaat osoittautuivat erittäin taitaviksi tuomareiksi. Aktiivisen osallistumisen ja hyvällä suomella annettujen perustelujen lisäksi meidät yllättivät äänestystulokset, jotka vaihtelivat valtavasti ryhmittäin. Kävi ilmi, ettei artistin etninen tausta, kieli tai ulkonäkö vaikuttanut lopputulokseen. Tärkeintä oli kulttuurirajat ylittävä kieli, musiikki. Oppilaiden avoimesta ja ennakkoluulottomasta suhtautumisesta kannattaisi meidän aikuistenkin ottaa mallia.

Levyraati verkossa:

https://prezi.com/hltckyogoycl/monikulttuurisuus-suomessa/

Annukka Saarenmaa

Saksan ja viron kielen opettaja, tulkkauksen lehtori

Opetusharjoittelija keväällä 2015