Näin syksyn aluksi on mukava muistella hieman mennyttä kesää. Muistan hyvin omilta peruskouluajoiltani, kuinka ensimmäisinä koulupäivinä keskustelimme yhdessä menneen kesän tapahtumista. Äidinkielen tunnilla saimme tehtäväksi kirjoittaa aineen siitä, mitä olimme kesän aikana tehneet. Kuvaamataidon tunnilla muistelimme kesää piirtäen ja maalaten. Paperille tallentui erilaisia tapahtumia, juhlia ja matkoja. Varmasti oli kuvia myös jäätelöistä, mansikoista, auringosta ja uimisesta. Monet kertoivat olleensa kesämökillä.

Kuten suurin osa virolaisista, myös useimmat suomalaiset rakastavat maalla olemista. Erityisesti kesäisinä viikonloppuina suuntaavat suomalaiset sankoin joukoin omille tai suvun omistamille kesämökeille. Sen huomaa helposti jos sattuu ajamaan kesäisenä perjantai-iltapäivänä Helsingistä kohti maakuntia johtavia teitä. Kaupungista poispäin vievillä kaistoilla autot ajavat pitkissä jonoissa, kaikki haluavat maalle! Sen sijaan Helsinkiin päin tulevia autoja on kesäperjantaisin vain vähän. Sunnuntai-iltana tilanne on jälleen päinvastainen, pääkaupunkiseudulle johtavat tiet ovat täynnä kesämökeiltä palaavia kaupunkilaisia. Ne onnekkaat, joilla on pitkä kesäloma, saattavat jäädä mökille moneksi viikoksi.

Juhannus on kaikkein suosituin mökkiviikonloppu. Silloin Helsinki on kuin kuollut kaupunki. Hämästyneet turistit kulkevat pitkin Helsingin katuja ihmetellen miksi kaupunki on niin hiljainen! He eivät osaa arvata, että lähes kaikki suomalaiset ovat lähteneet kesämökeilleen juhannuksen viettoon polttamaan juhannuskokkoja, paistamaan lettuja ja makkaroita, sekä saunomaan ja uimaan. Metsästä on haettu vanhan tavan mukaan juhannuskoivut ovenpieliä koristamaan. Saunassa heilutellaan koivuvastaa tai -vihtaa riippuen siitä, ollaanko itäisessä vai läntisessä Suomessa. Syreenit tuoksuvat, ja ensimmäisistä raparpereista tehdään piirakkaa ja mehua. Etelä-Suomessa saadan ehkä jo nauttia kesän ensimmäisistä mansikoista.

Suomalaisten kesämökit sijaitsevat enimmäkseen Järvi-Suomessa, merenrannikolla tai saaristossa. Useimmat mökit ovat järven, meren tai joen rannalla, tai ainakin vesistön välittömässä läheisyydessä. Minun olisi vaikea kuvitella kesämökkiä ilman vettä ja rantaa! Meidän perheellä on mökki Järvi-Suomessa, suurien vesistöjen äärellä. Mökki sijaitsee saaressa, kauniilla paikalla kallion päällä. Ohi kulkee laivareitti, jota pitkin pääse halutessaan veneilemään satoja kilometrejä ympäri Järvi-Suomen pitkälle ulottuvia vesistöjä, vaikkapa Saimaalle norppia katselemaan. Alueen saaret ja rannat ovat metsäisiä ja kallioisia, jääkausi on muovannut kalliot kauniin sileiksi.

Mitä mökillä sitten tehdään? Mökillä vietetään vapaa-aikaa ja nautitaan luonnon rauhasta. Jotkut vain lepäävät, mutta useat ahertavat hiki hatussa. Mökillä saunotaan ja uidaan, grillataan makkaraa ja kalaa, sekä paistetaan lettuja. Mökillä käydään kalastamassa tai muuten vain järvellä soutelemassa, mennään metsään retkeilemään, marjastamaan ja sieniä poimimaan. Polttopuita tehdään tulevien vuosien varalle. Usein on myös tarve korjata itse mökkiä, tai kunnostaa mökin pihaa ja puutarhaa.

Syksyn tullen elämä kesämökeillä hiljenee. Monet mökit ovat kuitenkin käytössä ympäri vuoden. Syksyllä mökillä käydään ihastelemassa värikästä ruskaa. Edelleen saunotaan, ja rohkeimmat käyvät vielä uimassa vaikka vedet ovat jo kylmenneet. Syksyllä mökki laitetaan talvea varten valmiiksi eli talvikuntoon. Talvella mökillä käydään hiihtämässä ja pilkillä. Kun ulkona on kylmä, on mukava lämmittää saunaa ja juoda teetä takkatulen lämmössä vilttiin kääriytyneenä.

Haluaisitko sinä vierailla suomalaisella mökillä? Tervetuloa kylään!

Teksti ja kuvat: Sini Katves