Suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään 28. helmikuuta, on nimetty Suomen kansalliseepoksen Kalevalan mukaan. Elias Lönnrot, Kalevalan luoja, päiväsi Kalevalan ensimmäisen version (ns. Vanhan Kalevalan) esipuheen 28. helmikuuta 1835. Uusi Kalevala julkaistiin vuonna 1849.
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Kuva: Wikipedia.
Mikä ihmeen Kalevala?
Kalevala perustuu 1800-luvulla koottuihin kansanrunoihin, joita Elias Lönrott apureineen keräsi runonkeruumatkoillaan Suomessa ja itärajan takana suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Kalevalaisessa runoudessa on oma runomittansa: kalevalamitta. Runoja on ollut tapana laulaa kanteleen säestyksellä. Ne kulkivatkin pitkään sukupolvelta toiselle juuri suullisena perintönä. Runojen aihepiiri on laaja, niissä käsitellään mm. arkielämää, juhlia ja historiallisia tapahtumia. Myös esim. loitsut ja ruokoukset ovat osa kalevalaista runoutta.
Kalevalan keskeiset henkilöt ja tapahtumat löydät TÄÄLTÄ (viroksi).
Kalevalan ensimmäisen runon alku:
Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa’ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe’et putoelevat,
kielelläni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (1802-1884) oli mm. tutkimusmatkailija, lääkäri ja tiedemies. Hän myös kehitti ja uudisti suomen kieltä. Turun yliopistossa opiskellessaan hänen opiskelutovereitaan olivat mm. J. L. Runeberg ja J. V. Snellman. Runonkeruumatkat Lönnrot taittoi enimmäkseen kävellen, soutaen ja hiihtäen. Viidentoista keruuvuoden aikana hänen tekemänsä matkojen pituus vastasi etäisyyttä Helsingistä etelänavalle. Lönnrot kirjoitti keräämänsä noin 60 000 runosäettä käsin muistiin. Teokset Kalevala ja Kanteletar syntyivät näiden runojen pohjalta.
Kalevalan päivän vietto
Kalevalan päivän juuret sijoittuvat 1800-luvun lopulle. Almanakkaan Kalevalan päivä pääsi vuonna 1950 epävirallisena liputuspäivänä. Vuonna 1978 liputuspäivä virallistettiin ja samalla päivästä tehtiin myös suomalaisen kulttuurin päivä. Kalevalan päivän vietolle ei ole vakiintunut tiettyjä traditioita, vaan sitä vietetään monella tapaa, esimerkiksi esittäen erilaisia tulkintoja Kalevalasta.
Ketä Kalevala-hahmoa muistutat? -testi
Susiradio: Opiskelijat laulavat tauotta 23 000 Kalevala –säettä
Kalevala – Suomi: tarinoita, videoita ja tehtäviä