”— koko elämä on koulu, jossa yksilöstä muovataan ihminen, ja juuri tämä sivistysprosessi itse muodostaa ihmisessä olevan inhimillisen.” (Snellman 1837)*

Kuva: Wikipedia.

12.5. vietetään Suomessa J.V. Snellmanin eli suomalaisuuden päivää. Se on myös vakiintunut liputuspäivä.

Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) oli mm. filosofi, valtiomies, toimittaja, professori ja senaattori. Nuoruudessaan hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja vietti aikaansa Lauantaiseurassa, jossa keskusteltiin mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Snellman vastusti venäläistä hallintoa ja halusi vaihtaa kouluissa ja virastoissa käytettävän ruotsin kielen suomen kieleen. Hänelle oli myös tärkeää tavallisen kansan kouluttaminen ja sivistäminen sekä suomenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen.

Valmistuttuaan Snellman toimi yliopiston opettajana, mutta akateemista vapautta puolustaessaan hän joutui yliopiston johdon kanssa kiistaan, haki virkavapautta ja lähti Tukholman kautta kiertämään Eurooppaa. Palattuaan Suomeen hän ei saanutkaan virkaa takaisin, sillä hänen aatteensa eivät miellyttäneet venäläisiä vallanpitäjiä.

Snellman muutti vuonna 1843 Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina, ja julkaisi vuodesta 1844 alkaen suomenkielistä Maamiehen ystävä -lehteä ja ruotsinkielistä Saima-lehteä. Maamiehen ystävä oli ainoa suomenkielinen sanomalehti Suomessa, ja sen tarkoituksena oli tavallisen kansan tietojen ja taitojen lisääminen. Saiman aiheet liittyivät valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin, kuten kielikysymykseen ja koululaitoksen suomalaistamiseen. Lehti herätti kuitenkin paljon tyytymättömyyttä, ja se määrättiinkin lopetettavaksi.

Aleksanteri II:n noustua Venäjällä valtaan, Snellman sai vuonna 1856 Helsingin yliopiston siveysopin ja tieteiden järjestelmän professuurin. Snellmanilla oli myös ratkaiseva vaikutus siihen, että vuoden 1863 asetus suomen kielen oikeuksista saatiin aikaan. Asetuksessa todettiin, että suomen kieli on periaatteessa tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa sellaisessa hallinnossa, joka välittömästi koskee suomenkielistä väestöä.

Snellman toimi vuodesta 1863 senaattorina ja valtiovaraintoimituskunnan puheenjohtajana ja saattoi myös päätökseen rahauudistuksen, jonka myötä Suomi sai vuonna 1860 oman rahayksikön, markan. J. V. Snellman saikin myöhemmin kuvansa 100:n markan seteliin sekä näköispatsaan Suomen Pankin eteen.

Kuva: peda.net.

Vuodesta 1981 lähtien Helsingin yliopisto on jakanut vuosittain J. V. Snellman -nimisen palkinnon ansiokkaasta tieteeellisen tiedon välittämisestä. Myös Aikakauslehtien Liitto jakaa Aikakauslehtien Liiton J. V. Snellman -palkintoa aikakauslehdistön aseman ja arvostuksen puolesta toimineille henkilöille.

*Rantala 2006, ennen&nyt: http://www.ennenjanyt.net/2006_1/referee/rantala.html

Lue Maamiehen ystävää

Kuuntele J.V. Snellmanin koottuja teoksia

Lisää tietoa J. V. Snellmanista