10. novembril 2015 toimus videosilla vahendusel kohtumine meie kooli 8. ja 9. klasside soome keele õpilaste ja soome noortekirjanik Salla Simukka vahel. Kirjanik oli oma kodus Soomes ja õpilased kooli arvutiklassis. Kohtumist vahendasid Soome Instituut Eestis ja Lukukeskus Soomes. Lisaks meile kuulasid kirjanikku samal ajal oma koolides ka Viljandi gümnaasiumi ja Tartu Soome kooli õpilased.

Kirjanik tutvustas meile oma triloogia „Punane nagu veri“, „Valge nagu lumi“ ja „Must nagu eebenipuu“ esimest osa.

Pärast kohtumist jagasid õpilased oma muljeid

„Sain soomekeelsest kõnest väga palju aru, sest kirjanik rääkis selgelt ja arusaadavalt.“

„Põnev oli kuulata, kuidas sündis raamatute idee, tegelased ja sündmused.“

„Kirjanik Salla Simukka näitas oma raamatu tõlkeid ka teistes keeltes, osade kaanepilt erines originaalist. Sain teada, et triloogiat on tõlgitud rohkem kui 50 keelde.“

„Mulle meeldis, et oli võimalus esitada küsimusi ja saime raamatu tausta ning sisu kohta palju huvitavat teada.“

„Arvan, et interneti teel kokkusaamine oli tore vaheldus tundidele ning innustas raamatut lugema ja soome keelt õppima.“

Kristiina Ansip
Jõgeva Põhikool
9D klass

Kun lokakuinen kylmyys saapuu Pohjolaan, on aika nostaa lippu salkoon ja juhlia Aleksis Kiveä ja suomalaista kirjallisuutta.

Kiven elämäntyötä muistettiin ja juhlittiin ensimmäisen kerran Kansallisteatterin uudenvuodenaaton juhlanäytöksellä vuonna 1922, jolloin Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kiven satavuotissyntymäpäivää vuonna 1934 juhlistettiin liputtamalla ainakin Tampereella ja Nurmijärvellä. Virallisena liputuspäivänä Aleksis Kiven päivää alettiin viettää vuonna 1950, ja 60-luvulle saakka se oli myös koululaisten vapaapäivä. Vuodesta 1978 lähtien on Aleksis Kiven päivää juhlittu myös suomalaisen kirjallisuuden päivänä.

“Metsän poika tahdon olla,

sankar jylhän kuusiston,

Tapiolan vainiolla

karhun kanssa painii lyön

ja maailma Unholaan jääköön.”

(Metsämiehen laulu)

Aleksis Kivi syntyi Nurmijärvellä 10.10.1834. Vaikka Kivi asui suurimman osan elämästään Helsingissä ja Siuntiossa, oli hän koko elämänsä ajan nurmijärveläinen. Kivi kuoli veljensä Albertin luona Tuusulassa 31.12.1872 vain 38-vuoden ikäisenä. Kiven kotitalo Nurmijärven Palojoen kylässä sekä kuolinmökki Tuusulassa ovat nykyään museoina. Vaikka Kivi oli rahvaan lapsi ja köyhistä oloista, hän sai (ruotsinkielisen) koulutuksen ja kirjoitti ylioppilaaksi. Kiven kirjallinen lahjakkuus huomattiin jo hänen opiskeluaikanaan.

Ennen Aleksis Kiveä ei ollut olemassa juuri mitään suomenkielistä kirjallisuutta, sillä suomalainen sivistyneistö puhui ja kirjoitti käytännössä vain ruotsia. Kivi kirjoitti teoksensa suomeksi ja käytti kirjailijanimenään suomenkielistä Aleksis Kiveä ruotsalaisen Alexis Stenvallin sijaan. Aleksis Kivi olikin suomalaisen suomen kielellä kirjoitetun kirjallisuuden uranuurtaja ja ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Kiveä pidetään Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin ohella suomalaisen kirjallisuuden luojana. Aleksis Kiven kirjallisen tuotannon ansiosta suomalainen proosa, draama ja lyriikka uudistuivat merkittävästi.

“Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tanterilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitsimme.” (Seitsemän veljestä)

Kiven kirjoitustyyli on rehevän kansanomainen, humoristinen ja romanttinen, ja hänen mielikuvituksensa ja ihmistuntemuksensa suurenmoinen. Kiven pääteos Seitsemän veljestä (1870) oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu romaani. Ilmestyttyään teos sai kovaa kritiikkiä, mikä mursi Kiven henkisen terveyden ja koitui lopulta kirjailijan kohtaloksi. Seitsemän veljestä -romaanin merkitys ja arvo ymmärrettiinkin vasta Kiven kuoleman jälkeen.

Aleksis Kivi kirjoitti paljon näytelmiä, joista tunnetuin on humoristinen Nummisuutarit (1864), joka sai vuonna 1865 valtionpalkinnon. Näytelmän Lea (1869) kantaesitystä suomenkielisenä teatterissa vuonna 1869 pidetään suomalaisen ammattiteatterin alkuna. Kivi kirjoitti myös runoja, jotka julkaistiin kokoelmassa Kanervala (1866).

“Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa; sinnepä ei Hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan.   

Kammiostaan korkeasta katselee hän mailman piirii, taisteloa allans´ monta; havu-oksan rauhan-viiri päällänsä liepoittaa. 

Mikä elo onnellinen keinuvassa kehtolinnass´! Siellä kiikkuu oravainen armaan kuusen äitinrinnass´: Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä akkunalla pienoisella, linnut laulain taivaan alla saattaa hänen iltasella unien Kultalaan.”

(Timon laulu, Laulu oravasta)

Katso ja kuuntele:

Aleksis Kivi – soome rahvuskirjanik (eesti keeles): http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/lang/index.php?option=com_content&task=view&id=14&Itemid=28

Seitsemän veljestä -teemasivusto ja testi: http://www.seitsemanveljesta.net/intro.html

Lyhyt opetusvideo Aleksis Kivestä: https://www.youtube.com/watch?v=RgA5b1O82BA

Katkelma elokuvasta Aleksis Kivi: https://www.youtube.com/watch?v=x9r1sGEXBno

Video: Seitsemän veljestä lukkarin koulussa https://www.youtube.com/watch?v=gcOr_qQ4Fo8

Lähteet:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/aleksis-kiven-paiva-1010