Soomes on nii kristlikke kui ka paganlikke lihavõttepühade traditsioone, millest osa on ka omavahel segunenud. Tänapäeval on näiteks ühinenud vana Lääne-Soome trulli- ehk nõiatraditsioon ning Ida-Soome ja õigeusklike urbimise ehk pajuurbadega löömise traditsioon (sellest rohkem artiklis Vanha trulliperinne on karnevalisoitunut). Lihavõttepühade ajal kaunistavad lapsed pajuoksi ja käivad nendega nõiadeks riietatuna naabrite juures urbimas ja saavad vastutasuks maiustusi. Sõna virpominen on tulnud venekeelsest sõnast верба.

Kuva: Kouvolan Sanomat. Continue reading Lihavõttepühade traditsioone

Minna Canthin eli tasa-arvon päivää vietetään Suomessa joka vuosi 19. maaliskuuta. Canth on ensimmäinen nainen, joka on saanut Suomessa oman liputuspäivän.

Continue reading Minna Canthin päivä 19.3.2015

Suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään 28. helmikuuta, on nimetty Suomen kansalliseepoksen Kalevalan mukaan. Elias Lönnrot, Kalevalan luoja, päiväsi Kalevalan ensimmäisen version (ns. Vanhan Kalevalan) esipuheen 28. helmikuuta 1835. Uusi Kalevala julkaistiin vuonna 1849.                        

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Kuva: Wikipedia. Continue reading Kalevalan päivä

Kuva: anna&ellit

J.L. Runebergin kerrotaan syöneen mielellään leivoksia aamiaisella punssin kera. Tarinan mukaan leivoksen reseptin kehitti Runebergin vaimo Fredrika Runeberg.*) Todennäköisesti alkuperäinen runebergintorttu on kuitenkin porvoolaisen kondiittori Lars Asteniuksen luomus. Continue reading Runebergin torttu

  Runeberg

Kuva: Wikipedia.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) oli 19. sajandi silmapaistev rahvusromantiline rootslasest luuletaja Soomes. Continue reading Runebergi päev